Ukkosta /sadetta ja salamaa

Onhan ilmoja pidellyt. Oikea naistenviikon sää.

Tämän tästä sataa kaatamalla, ukkostaa niin että maa tutisee.

Samettiruusut kukoistavat. Eivät paljon pane pahakseen hellettä eikä paahdetta. Muissa kesäkukissani on selvää nuutumista havaittavissa taikka sitten ne ovat vain vaurioituneet sateesta.
Ja minä joka en ole kuunaan erikoisemmin samettiruusuista piitannut. Näitä on nyt ollut kahtena/kolmena kesänä ja näitä tulee aina olemaan. Paras kukka konsanaan. Ensi kesänä laitan vallan samettiruusua ja tuota lobeliaa. Onnistuneimmat kesäkukat.

Onnistuvat ne sittenkin

Vaikka tämä kesäkurpitsan viljelyni jäi tosi myöhäiseksi, niin jotain satoa sieltä kumminkin on tulossa. Tämän kesän valintani oli tämmöinen keltainen lajike. Aika kaunis.
Kuuman kesän ansioksi voidaan laskea se, että pihassa ei ole ainuttakaan kotiloa taikka etanaa. Linnut (ja siili) ovat hoitaneet ne kaikki pois. Jänniä tyhjiä ja rikottuja lehtokotilon kuoria löytyy aina aika ajoin. On nämä meidän linnut sitten tosi kivoja etanavahteja.

Punainen viinimarja olisi keräyskunnossa juuri nyt. Vaikuttavat hyvin makeilta tänä vuonna. Pääsen niitä keräämään vasta ensi viikolla muiden asioiden mennessä niiden edelle. Pidetään peukkuja ettei rastaat ihan kaikkea vie. Vaikka olenkin kiitollinen niiden etanoiden tuhomaisesta, niin kaikkia marjoja ei tarvitse viedä. Verkkoja en laita sillä yhdessä asutamme tätä tilaa joten kaikki jaetaan myös luonnon eläinten kanssa. Vaikka joskus pitkin hampain ;)

Värien sinfoniaa

Liljat nyt kesällä 2011. No niin - ne keltaiset menivät sitten parempiin suihin jo keväällä joten niistä nyt en mitään odottanutkaan. Onneksi peura jätti sentään jotain meillekin, joten nyt näitä värien iloitteluja jäi meidän ihailtavaksi. On ne vain niin kauniita ja näkyvät tosi pitkälle. Ei tarvitse luupilla etsiä ;)

Viime vuonna tähkätädyke (red fox) vasta istutettiin ja se kukkikin kauniista. Keväällä 2011 olin kitkenyt ne melkein kaikki pois kun en enää muistanut että olin kuunaan tuohon paikkaan mitään istuttanutkaan. Onneksi yksi planttu jäi ja nyt se on niin sievässä tällingissä. Soma kuin keijukainen ja koko ajan vain komistuu. Mitä onkaan ensi vuonna jos osaan olla rapsuttamasta sitäkin kompostin täytteeksi.

Hieman kertausta

Kanna on siis avannut ensimmäisen nuppunsa ja siitä kuoriutuikin aikamoisen komea kukka. Ihana tuo häivähdys keltaista terälehden reunalla.

Ja chilissä on jo pieniä raakileita. Jesh!!! Olin jo hetken siinä luulossa että näistä sit kumminkaan tuu mitään koska ihan ensimmäiset hedelmävanat vain putosivat pois. Mutta onnistui se sittenkin.

Olohuoneessa ikkunan edessä kasvatetut pienet siemenet ovat kumminkin onnistuneet vaikka koen siemenkasvatuksen järin vaikeaksi.

Ja mikäs se tämä peruukki on? Koska ei ole ollut mitään sateita niin peruukki on pysynyt hyvin "päässä". Tämän on arvovuokkoni tehnyt minun riemuksi. Vitsikäs kukka :)

Vähän kuvaa sormustinkukasta.

Ja piti tänne saada yksi perhonenkin. Tuon huomioin koska sillä oli aika erikoinen tapa lentää väpättäen lehdeltä lehdelle. Mikä lie? Kuka lie?

Peuran vierailun jälkeen

Hmmm... kasvatan tosi maittavia kuunliljoja. Tosin tähän olin jo varautunut. Hosta innostukseni ei käy yhteen kasvaneen peuramäärän kanssa. Suurimmasta osasta hostia on mennyt vain kukkavanat. Tähän oli kuitenkin viime yönä pysähdytty ja tulos näkyy kuvassa.
Elämä antaa ja ottaa :)

Ihan pakko laittaa uusintakuvia itse Mr. Presidentistä. Otettu tänään aamulla kun aurinko ei vielä porottanut ja kuvista tuli näin hieman aidomman värisiä.

Eilen (vihdoinkin) sain säleiköt kasvihuoneen seinälle papusia varten.

Viime vuonna säleikön virkaa hoitivat katiskaverkot, mutta niissä oli kaksi vikaa. Ne eivät olleet ryhdikkäitä ja toiseksi köynnökset kiertyivät niihin ikävästi melko taakse. Osa kukista jäi jotenkin piiloon (ja kolme = ne olivat niin rumat). Nämä toimivat samalla varjostajina sekä näkösuojana. En tiedä miten oma kasvarini on kuin rompelaatikko. On purkkia ja purnukkaa. On multasäkkiä/vatia/lapiota yms. Hyvin epämääräistä kamaa tulvillaan.

Miinanköynnös (melkein) kukassa

Kanna (melkein kukassa:)

Tadaa!!!! Kohta kukkii (mikäli kukaan ei sitä riko/syö)
On tämä vaan niin innostavaa. Minun ihka ensimmäinen kannan kukka on viittä vaille valmis. Kyllä kannatti hankkia. Toivottavasti peurat inhoavat juuri tätä kasvia ;)

Clematis

Clematis "Mr President"

Tässä on pihamaani ehkäpä henkesalpaavin kukinto.
Koko taimihan on vanha (ehkä viitisen vuotta) ja aikoinaan istutin sen omasta mielestäni tosi syvälle. Mr. ei ollut samaa mieltä eikä siten haluttanut kukkia. Olen vuosien varrella nostanut penkin korkeutta ja aina lisäillyt sen ympärille reilusti maata.  Keväällä onneksi älysin vielä laittaa sen ympärille kanaverkkoa mahdollista kiipeilyä ajatellen. Ja nyt on kaikki mennyt nappiin. Siinä on normaaliin nähden ruhtinaallisesti nuppuja ja avautuneita kukkia. Valokuva ei tee sille oikeutta, väri on hurjasti paljon syvempi kuin mitä minä sain kuvaan vangittua. 

Ole tervehditty sinä pihojen Presidentti :)

Kanna

Ihka ensimmäinen kannani alkaa vaikuttaa siltä, että se taitaa kohta jopa kukkia.
Ostin kaksi kannan pientä alkua tuossa keväällä. Laiton ne hyvin kuohkeaan multaan (lehtikompostia, hieman savisempaa maata ja keittiökompostia) noin 5 litran astiaan. Olisi saanut olla suurempiakin nuo astiat mutta juuri siihen saumaan ei ollut muuta tarjottavana. Juuria tulee jo jonkin verran ulos purkin pohjareijistä.
En tunne kannan hoitoa laisinkaan, mutta kuitenkin ajatuksena on saada ne talvilepoon viileään kellariin pelargonien kanssa.
On vain niin mukavaa, jopa jännää, kun ihka tuntematon kasvi alkaa näyttää että tässä nyt viihdytään.

Sormustinkukan aika

Sormustinkukka; Digitalis purpurea

Sormustinkukka ei erikoisemmin välitä siitä minne kukkapenkki on rakennettu, vaan ilmaantuu onnelisena just sinne minne parhaakseen katsoo kasvaa. Ihan kiva niin, ei siinä mitään.

Nyt onkin paras kukinta meneillään. Katselee sitä minne vain niin aina jossain töröttää sormustinkukkia. Milloin isompia, milloin pienempiä. Pääsääntöisesti ovat täällä tuollaisi punertavanlilahtavia. Joitakin valkoisia ja sitten näitä minun lemppareita valkoisen oloisia lilahtavilla pilkuilla. Kyllä se on vaan kaunis.

Nyt muistin merkata ne varret joista aion kerätä siemenet talteen. Komeimmat varret, suurimmat kukat ja mieluusti juuri näitä vaaleita.
Joskus ihmetyttää että miten nuo jotkut siemenet ovat kulkeutuneet niinkin kaukaksi piha-alueelta. Jonkun on pitänyt ne sinne kiikuttaa. Olisikohan muurahaiset oleet asialla? Mene - tiedä!

Luoja järjestää lepopäiviä ja minä kerron chilistäni

Nyt saa olla sisällä. Taivaasta vihmoo vettä ja ulkona on tsiljoona hyttystä heti oven takana.
Noita hyttysiä ei koko tänä aikana (10 v.) ole ollut tällaista määrää. Ja millä tiikerin raivolla ne ovatkaan nilkoissa kiinni kun hiemankin pidemmäksi aikaa jää ulos syötiksi.
Se hyttysistä.

Kasvihuoneessani on harvoin kasvatuksessa perinteisiä tomaatteja taikka kurkkuja. Ei tänäkään vuonna. Viime vuosi se vasta erikoinen olikin. Siellä kasvoi vain perunaa :) Olivat muuten hyviä ja silloin sain perunat vain itselleni eikä niitä tarvinnut jakaa jonkun myyrän kanssa.
Tänä vuonna on sitten chilin vuoro. Kaupasta ostetun pitkulaisen chilin siemenet esikasvatettiin sivistyneesti olohuoneessa. Säiden lämmettyä tuli siirto kasvariin ja moninaisten purkkikoon suurennusten (ja lannoitusten) jälkeen alkaa vaikuttaa ihan positiiviselta. Muutamissa on jo kukkasia. Ja mikä kivointa - varret eivät ole nyt venyneet semmoisiksi metrin mittaisiksi.
Sain tuttavaltani tallilta hyvin palanutta hepan jätöstä ja kun vaihdoin ne viime viikolla taas suurempiin ruukkuihin (jotain 20 cm halk.) niin laitoin jätöstä purkin pohjalle. Nyt vaikuttaa että ne viihtyvät taas asteen paremmin. Pienimmissä purkeissa olevat (isot purkit on nyt auttamattomasti loppu) lurputtavat helposti auringossa kun taas nuo isommissa purkeissa olevat ovat tosi terhakkaita.
On tää vain aika jännää.

Olin tuttavani kanssa Marketanpuistossa taimipäivillä. Siellä oli kaupan tosi vankkarunkoisia chileja ja paprikoita. Ihan kateudella niitä ihailin. En ostanut mitään niistä koska kumminkin toivon että omat kasvattini vankistuvat ja tuottavat ihan sikamaisen hyvän sadon ;)

Eilen joutessani otin TAAS kuvia pihalta. Laitan tähän linkin. Näitä kuvia on ihana katsella talvella kun lunta tulee vaakana ja kaipuu kesään vain kasvaa päivä päivältä. Linkki on TÄSSÄ.

Veden jakelu pelaa...

... mutta ei se riitä kun KAIKILLA on jano :)

Nyt kokeilen aivan jotain minulle uutta.
Laitan pihakuviani katsottavaksi koska ei millään joutaisi niitä muutoin muokkaamaan.
Katsotaan onnistuuko. Elikkä kuvat ovat TÄÄLLÄ.

Kuvat ovat kesäkuulta ja sen alkupuolelta. Nyt ei edes ennätä kuvata kun sitä on joko kantamassa vettä taikka suihkuttelemassa. Loput ajasta yritän pitää aina niin reippaita rikkakasveja poissa kukkapenkeistä.

Olen vasta saanut kesäkurpitsan siemenet itämään. Saas nähdä tuleeko niistä kesän aikana mitään.
Olen istuttanut ulos pensaspapuja mutta istutin niitä myös kasvihuoneeseen.

Pelakuut, ruohonleikkuu ja tuhottomasti ulkona oloa

No nyt sain tilaamani Pelargoniat. Viime vuonna ei onnistunut tilaukseni joten tämä oli enemmän kuin odotettua, vaikka kaikkia sorttimentteja en saanut. Näistäkin olen huippuunsa tyytyväinen.

Tässä nyt yksi monista. Mårbacka. Että on kaunis :) Tästä sitten aikanaan pistokkaita ja toive monesta pikku mårbackalaisesta. Laitan lisää kuvia jahka saan kuvat käsiteltyä. Niin nämä tulivat Pukin Puutarhasta.

Ensimmäinen ruohonleikkuu tuntui mukavalta pitkän talven jälkeen. Kait siitä ihan pian saa kylläkseen, mutta näin kevään alussa sekin tuntui melkein kuin juhlalta. Tosin leikkasin vain kasvihuoneen ympäristön samalla kun täytin vesitynnyriä.
Päivät menee vallan ulkona mikä on tietty aivan ihanaa. En millään joutaisi sisäriloissa käydäkkään mutta lepuuttaakin pitää aina aika ajoin. Ruokatankkaus on jäänyt vähemmälle huomiolle :) Nyt alkavat pihavaatteet olla liian väljät. Pakko kait hankkia henkselit ;)

Vihdoinkin sadetta

Kyllä tätä on odotettukin. Siis sadetta.
Ei sitä tarpeeksi tullut mutta ei ainakaan maa pölise kuten vielä eilen.

Olen sodassa. Kohteeni ovat rohtoraunioyrtti, lupiini ja nokkonen. Olen kaivanut kaikki karkulaislupiinit pois. Silmät skarppina olen löytänyt sellaisia itsin bitsin pieniä alkuja jotka irtoavat melko hienosti maasta, mutta sitten on myös noita isompia jotka aikovat siirtyä etäämmälle. Eiku pois vaan.
Rohtoraunioyrtti on sitten aivan toinen juttu. Juuret ovat paksuja ja todella syvällä. Että mä inhoa sitä kasvia. Siinä ei ole minun mielestä edes mitään kaunista.
Nokkosta tuli erään multalähetyksen yhteydessä ja se on aika sitkeä sissi.

Syreenissä on nuppuja :)

Toukotöitä

Eilen siirsin kaikki taimet kasvihuoneeseen. Aikani odottelin hieman varjoisempaa päivää siirtoon. Mutta kun sitä ei alkanut kuulua, niin otin riskin ja siirsin hennot taimet ns. koulutukseen ja karaistumaan. Paljon olisi koulittavaa.
Keijunmekko on laitettu isompiin purkkeihin, samoin chilit. Kaikki muut odottavat vielä.
Kasvattamani miinanköynnökset ovat yhdessä solmussa :) Ne on pakko latvoa, että saan ne edes jotenkin erilleen toisistaan. Näin minulle käy melkein joka vuosi.

Ulkona kukkii:

• valkovuokot
• narsissit
• vaahtera
• mukulaleinikit
• imikät
• kaihonkukat
• pikarililjat
• palkaninvuokot
• kevätlinnunsilmät

Valkovuokkoja on todella laajasti vaikka on niin perin kuivaa.

Ja koivussa on jo hurjan isot lehdet. Piha on haravoitu, kopostit möyhennetty, rikkakasvien kimppuun olen jo joutunut paneutumaan. Lupiinin karkulaiset on kaivettu pois ja tuhottu. Mitäs vielä? Kaikkea ei edes muista :)

Väliaikatietoja

Minulla on jo harava ja lapio valmiina, kunhan lumi vain ymmärtäisi sulaa.
Miinanköynnökset senkun venyvät ja tekevät uusia lehtiä.
Mustasilmäsusannaa tulikin kiitettävä määrä, joka tietty ilahduttaa.
Petuniat eivät edisty oletetulla tavalla. Lobelia on kanssa "vaiheessa".
Ne peevelin daaliat kasvavat hujoppia vartta. Viidestä juurakosta lähti kolme. Ensi vuonna en laita niitä näin varhain jos siis laitan laisinkaan.
Chilit odottavat kolumista, mutta minne minä laitan tuollaisen määrän?
Keijumekolle meinasi käydä ihan hullusti koska veden jakelija (hieman) oli myöhässä. Toivottavasti toipuvat.
Kuvat ovat vielä kamerassa, mutta niitä tulee ihan piakkoin.

Maa on siis vielä lumen peitossa, kävelytiet ovat sulana ja aika velliä.