Viiniköynnös

Ruhtinaallinen sato.

Ylläri, ylläri!

Pojaltani saatu viiniköynnös tuottaa julmettua satoa :)

Taidan saada muutaman rypäleen aivan omaa tuotantoa. Jee!!

Tuskin kumminkaan pääsen suunnittelemaan ihka  omaa Oktoberfestiä omalle pihalle, mutta ant kattoo ensi vuoteen. Silloin jo olisi syytä kutsua suku kokoon rypäleiden survomiseen.

Koska elämässäni tapahtuu huima muutos kaupunkilaistumisen myötä, niin tämän olen ajatellut ottaa mukaani parvekeviljelyyn.

Ai - on tuomittu epäonnistumaan? Mutta yrittänyttä ei laiteta, sanoo vanha sananlasku. Jospa kumminkin kokeilen ;)

Kasvarissa tapahtuu

Tadaa - luukut avautuvat.

Selvä kevään merkki!!

Satuin olemaan kotosalla, kun huomasin että kasvarin kattoluukut olivat avautuneet.
Nopea visiitti sinne kertoi että lämpötila kasvihuoneessa oli kivunnut jonkilaisiin lukemiin, ja että hätäiset luukut olivat ylireagoineet tilanteeseen.
Ei niitä todellakaan olisi tarvinnut avata :)

Kävin levittämässä lunta laatikoihin ja purkkeihin.

Mulla on sinne taltioituna muutama kasvi talvelta suojaan. Nyt on kyllä ollut sellaisia pakkasia öisin, että pelkään niiden paleltuneen. Elän kuitenkin toivossa ja peukutan niiden puolesta.

Kasvari vetäytyy talviunille

Ei kasvari vielä mikään tyhjä ole. Kaukana siitä.
Onhan siellä vielä viinirypäle purkissaan. Sain sen lahjaksi esikoiseltani. Kuten sain komean kääpiömännynkin. Kumpaisenkin olen majoittanut kasvihuoneeseen odottamaan ensi vuotta. Missä sitten kasvavatkin.

Amppeliharsot siirsin jo aikaa sitten kasvihuoneeseen ja ne saivat aivan uuden kukinnan, joka tosin nyt on ohi. Maljaköynnös on myös odottamassa sisätiloihin pääsyä.
Tomaatit on kaivetty juurineen ylös laatikoista. Ei ne minun istuttamat kunnolla ehtineet kypsyä, mutta niitä nyt yritetään saada punaposkisiksi keittiön ikkunan ääressä.
Chili pääsi myös sisätiloihin ja nyt se kukkii into pinkeenä. Kohta on uutta satoa taas tarjolla. Miksiköhän kasvatan ja hellin tuota pikkuista chilipensastani kun en edes liiemmin pidä chilistä. Noh - ehkä vain harjoittelen pitämään. Kaippa se vanhallakin voi makuaisti oppia uutta??

Pihalta ja kasvihuoneesta

Niin se kesä vain jotenkin hiipuu loppuaan kohden. Tänään on ripsutellut vettä ja taivas ollut hyvin synkkän harmaa. Lämmintä on kuitenkin ollut kiitettävästi.

Kuvia olen napsinut viikon aikana.

Punaiset ja ne lyhyemmät liljat (joita peura ei huomannut) pääsivät kukkimaan ja niissä on ihana tuoksu.
Päivänliljojakin kukkii hennon keltaisena.

 Valkoalpi on tänä vuonna hyvin rehevä ja kukkia on paljon korkeiden varsien päässä. Kyllä se on kaunis ja jotenkin niin kaino.

Ja ne mun kasvattamat samettiruusut !!!!!
Niistä vasta pensaita kasvoikin. Kukkia on ihan hirvittävästi vaikka kukinta alkoikin näin myöhään.

Toinen sortti samettiruusuja näyttää nyt jotenkin niin vaatimattomalta sen rinnalla.

Kasvihuoneessa kukoistaa perheen kotilemmikki. Banaani! En kuunaan olisi uskonut että se edes selviää tavallisessa huoneoloissa talven yli ja nyt tämä pikkinen banaani on kasvanut vantteraksi banaaniksi. Samoin se on kasvattanut kolme pikkiriikkistä banaanin alkua juurelleen. Voi kuinka somaa :)

Vierressä vielä daalia kukassa.

Messuilla

Tässä se nyt on - tämän ostaisin heti, tässä minuutissa. 

Valitettavasti raha kukkarossa ei oikein ota riittääkseen siihen.

Oliskohan siitä pienempää mallia?

Tämä oli ihan ehdottomasti koko messujen helmi.

 Väriä ja kauneutta.
Näillä mennääs siihen saakka, että lumi on sulanut maasta ja pääsen pihalle leikkimään.

Peuran vierailun jälkeen

Hmmm... kasvatan tosi maittavia kuunliljoja. Tosin tähän olin jo varautunut. Hosta innostukseni ei käy yhteen kasvaneen peuramäärän kanssa. Suurimmasta osasta hostia on mennyt vain kukkavanat. Tähän oli kuitenkin viime yönä pysähdytty ja tulos näkyy kuvassa.
Elämä antaa ja ottaa :)

Ihan pakko laittaa uusintakuvia itse Mr. Presidentistä. Otettu tänään aamulla kun aurinko ei vielä porottanut ja kuvista tuli näin hieman aidomman värisiä.

Eilen (vihdoinkin) sain säleiköt kasvihuoneen seinälle papusia varten.

Viime vuonna säleikön virkaa hoitivat katiskaverkot, mutta niissä oli kaksi vikaa. Ne eivät olleet ryhdikkäitä ja toiseksi köynnökset kiertyivät niihin ikävästi melko taakse. Osa kukista jäi jotenkin piiloon (ja kolme = ne olivat niin rumat). Nämä toimivat samalla varjostajina sekä näkösuojana. En tiedä miten oma kasvarini on kuin rompelaatikko. On purkkia ja purnukkaa. On multasäkkiä/vatia/lapiota yms. Hyvin epämääräistä kamaa tulvillaan.

Miinanköynnös (melkein) kukassa

Luoja järjestää lepopäiviä ja minä kerron chilistäni

Nyt saa olla sisällä. Taivaasta vihmoo vettä ja ulkona on tsiljoona hyttystä heti oven takana.
Noita hyttysiä ei koko tänä aikana (10 v.) ole ollut tällaista määrää. Ja millä tiikerin raivolla ne ovatkaan nilkoissa kiinni kun hiemankin pidemmäksi aikaa jää ulos syötiksi.
Se hyttysistä.

Kasvihuoneessani on harvoin kasvatuksessa perinteisiä tomaatteja taikka kurkkuja. Ei tänäkään vuonna. Viime vuosi se vasta erikoinen olikin. Siellä kasvoi vain perunaa :) Olivat muuten hyviä ja silloin sain perunat vain itselleni eikä niitä tarvinnut jakaa jonkun myyrän kanssa.
Tänä vuonna on sitten chilin vuoro. Kaupasta ostetun pitkulaisen chilin siemenet esikasvatettiin sivistyneesti olohuoneessa. Säiden lämmettyä tuli siirto kasvariin ja moninaisten purkkikoon suurennusten (ja lannoitusten) jälkeen alkaa vaikuttaa ihan positiiviselta. Muutamissa on jo kukkasia. Ja mikä kivointa - varret eivät ole nyt venyneet semmoisiksi metrin mittaisiksi.
Sain tuttavaltani tallilta hyvin palanutta hepan jätöstä ja kun vaihdoin ne viime viikolla taas suurempiin ruukkuihin (jotain 20 cm halk.) niin laitoin jätöstä purkin pohjalle. Nyt vaikuttaa että ne viihtyvät taas asteen paremmin. Pienimmissä purkeissa olevat (isot purkit on nyt auttamattomasti loppu) lurputtavat helposti auringossa kun taas nuo isommissa purkeissa olevat ovat tosi terhakkaita.
On tää vain aika jännää.

Olin tuttavani kanssa Marketanpuistossa taimipäivillä. Siellä oli kaupan tosi vankkarunkoisia chileja ja paprikoita. Ihan kateudella niitä ihailin. En ostanut mitään niistä koska kumminkin toivon että omat kasvattini vankistuvat ja tuottavat ihan sikamaisen hyvän sadon ;)

Eilen joutessani otin TAAS kuvia pihalta. Laitan tähän linkin. Näitä kuvia on ihana katsella talvella kun lunta tulee vaakana ja kaipuu kesään vain kasvaa päivä päivältä. Linkki on TÄSSÄ.

Kasvihuone

Kasvihuone tänään (tai no eilen aamulla)

Ei ikinä uskoisi, että tämä kaikki lumi vielä jonakin päivänä on tipotiessään.
Kasvihuone on melkein hautautunut siihen. Tämän talven aikana yksi kattolaseista on rikkoontunt ja se on väliaikaisesti korjattu levyllä. On ollut varsinainen projekti pitää kasvarin katto  lumesta tyhjänä koska sitä lunta on tullut niin taajaan tahtiin ja paljon. 

Syksyllä ennen kasvihuonekauden loppua huomasin että lattiatasoon on ilmaantunut aukkoja maan liikkumisen takia. Suurin syy on (varmaankin) mustien muurahaisten tekosia koska koko laattapohjan alla asuu tsiljoonan muurahaisen yhdyskunta. Ne vain kaivavat käytäviään ja saavat minut huolestumaan. Olen antanut niiden olla - vaan viime kesänä mitta tuli täyteen ja käytin muurahaismyrkkyä. Niita alkoi olla joka kukkaruukun alla ja se oli minusta niin ärsyttävää.

Odotan niin kovasti pääsyä kasvihuoneeseen tekemään puutarhajuttujani. Voi kun aika menisi nopeammin ja toisi enemmän aurinkoa/lämpöä.

Kuvia kasvihuoneesta

Muutama kuva kasvihuoneesta.

Muuten - kasvatin viime kesänä (2010) mustissa betoninsekoitusastioissa perunoita ja kasvihuoneessa. Ihan vain vesimyyrämme kiusaksi ;) Olivat niin maar kauniita ja hyviä. Ja ennen kaikkea - sain ne kaikki omaan käyttöön enkä joutunut jakamaan niitä mokoman talttahampaan kanssa. Well - ensi kesä on jo sitten eri asia. Taidan laittaa myyrän uhallakin jotain perunasorttia maahan. Peruna ei vaan ole se kaunein taimi siellä keittöpuutarhassa. Kaatuileekin holtittomasti ;)

Mehitähdet

Mehitähti on siirretty talvea pakoon kasvihuoneeseen. Siellä se oli viime vuonnakin.

Mehitähti Sempervivum

Uskomattoman reipas kasvi. Ei vaadi mitään erityiskohtelua. Tosin omat mehitähteni ovat laajassa ja matalassa ruukussa. Siirsin ne kasvupaikastaan ruukkuun, koska niiden alueen valtasi heinikko eikä minulla ollut muuta paikkaa tarjota niille. Laitan ne kylmään kasvihuoneeseen talvehtimaa. Kokeilen miten selviytyvät sellaisessa paikassa koko talven.