Kasvari vetäytyy talviunille

Ei kasvari vielä mikään tyhjä ole. Kaukana siitä.
Onhan siellä vielä viinirypäle purkissaan. Sain sen lahjaksi esikoiseltani. Kuten sain komean kääpiömännynkin. Kumpaisenkin olen majoittanut kasvihuoneeseen odottamaan ensi vuotta. Missä sitten kasvavatkin.

Amppeliharsot siirsin jo aikaa sitten kasvihuoneeseen ja ne saivat aivan uuden kukinnan, joka tosin nyt on ohi. Maljaköynnös on myös odottamassa sisätiloihin pääsyä.
Tomaatit on kaivetty juurineen ylös laatikoista. Ei ne minun istuttamat kunnolla ehtineet kypsyä, mutta niitä nyt yritetään saada punaposkisiksi keittiön ikkunan ääressä.
Chili pääsi myös sisätiloihin ja nyt se kukkii into pinkeenä. Kohta on uutta satoa taas tarjolla. Miksiköhän kasvatan ja hellin tuota pikkuista chilipensastani kun en edes liiemmin pidä chilistä. Noh - ehkä vain harjoittelen pitämään. Kaippa se vanhallakin voi makuaisti oppia uutta??

Chilittää

Sitä se aurinko teettää :)

Siirsin syksyllä kolme chilin tainta sisätiloihin, että saisin kokea miten onnistun pitämään niitä hengissä seuraavaan kesää ajatellen.
No hyvinhän siinä ei käynyt. Yksi nuukahti tikuksi heti kättelyssä, toinen nuukahti vuoden vaihteessa - mutta yllätyksekseni tuo yksi honkkeli sinnitteli kaiken pimeyden läpi (ilman lisävalaistusta) ikkunalaudalla. Rumahan se on kuin mikäkin - jotenkin risupesän näköinen, mutta nyt siinä on nuppuja ja kukkia ihan ihmettelyksi saakka. Olisiko asiaa avittanut että sillä oli melkoisen reilun kokoinen ruukkuu juurilleen ja että todellakin olen muistanut kastella sitä melko säännöllisesti.
Aika söpöä.
Sisään tuodut pelargoniat eivät sitten selvinneet.
On täällä ikkunalaudalla muutakin elämää :) Pikkiriikkinen tuoksyköynnöksen alku (istutettu viime vuonna siemenestä) on heräämässä uuteen kasvuun. Siinäkin on nähtävissä orastavia uusia lehtiä latvustossa.
Talvella menetin muutaman sant paulian ja yhden lehtikaktuksen. Niin ja se muumiovaiheessa elellyt kultaköynnös otti ja kuoli. Se varsinainen sissi olikin. Siinä ei tapahtunut mitään ostamisen jälkeen. Ehkä muutaman lehden se kasvatti ja sitten se vain oli. Useamman vuoden se vain oli söpönä ja nyt sitten sekin mehehtyi.
En taida olla mikään ruukkukasvatuksen ihmelapsi, mutta joskus joku niistä yllättää ja antaa vaikutelman että viihtyy hoidossani.
Et sillee...

Hieman kertausta

Kanna on siis avannut ensimmäisen nuppunsa ja siitä kuoriutuikin aikamoisen komea kukka. Ihana tuo häivähdys keltaista terälehden reunalla.

Ja chilissä on jo pieniä raakileita. Jesh!!! Olin jo hetken siinä luulossa että näistä sit kumminkaan tuu mitään koska ihan ensimmäiset hedelmävanat vain putosivat pois. Mutta onnistui se sittenkin.

Olohuoneessa ikkunan edessä kasvatetut pienet siemenet ovat kumminkin onnistuneet vaikka koen siemenkasvatuksen järin vaikeaksi.

Ja mikäs se tämä peruukki on? Koska ei ole ollut mitään sateita niin peruukki on pysynyt hyvin "päässä". Tämän on arvovuokkoni tehnyt minun riemuksi. Vitsikäs kukka :)

Vähän kuvaa sormustinkukasta.

Ja piti tänne saada yksi perhonenkin. Tuon huomioin koska sillä oli aika erikoinen tapa lentää väpättäen lehdeltä lehdelle. Mikä lie? Kuka lie?

Luoja järjestää lepopäiviä ja minä kerron chilistäni

Nyt saa olla sisällä. Taivaasta vihmoo vettä ja ulkona on tsiljoona hyttystä heti oven takana.
Noita hyttysiä ei koko tänä aikana (10 v.) ole ollut tällaista määrää. Ja millä tiikerin raivolla ne ovatkaan nilkoissa kiinni kun hiemankin pidemmäksi aikaa jää ulos syötiksi.
Se hyttysistä.

Kasvihuoneessani on harvoin kasvatuksessa perinteisiä tomaatteja taikka kurkkuja. Ei tänäkään vuonna. Viime vuosi se vasta erikoinen olikin. Siellä kasvoi vain perunaa :) Olivat muuten hyviä ja silloin sain perunat vain itselleni eikä niitä tarvinnut jakaa jonkun myyrän kanssa.
Tänä vuonna on sitten chilin vuoro. Kaupasta ostetun pitkulaisen chilin siemenet esikasvatettiin sivistyneesti olohuoneessa. Säiden lämmettyä tuli siirto kasvariin ja moninaisten purkkikoon suurennusten (ja lannoitusten) jälkeen alkaa vaikuttaa ihan positiiviselta. Muutamissa on jo kukkasia. Ja mikä kivointa - varret eivät ole nyt venyneet semmoisiksi metrin mittaisiksi.
Sain tuttavaltani tallilta hyvin palanutta hepan jätöstä ja kun vaihdoin ne viime viikolla taas suurempiin ruukkuihin (jotain 20 cm halk.) niin laitoin jätöstä purkin pohjalle. Nyt vaikuttaa että ne viihtyvät taas asteen paremmin. Pienimmissä purkeissa olevat (isot purkit on nyt auttamattomasti loppu) lurputtavat helposti auringossa kun taas nuo isommissa purkeissa olevat ovat tosi terhakkaita.
On tää vain aika jännää.

Olin tuttavani kanssa Marketanpuistossa taimipäivillä. Siellä oli kaupan tosi vankkarunkoisia chileja ja paprikoita. Ihan kateudella niitä ihailin. En ostanut mitään niistä koska kumminkin toivon että omat kasvattini vankistuvat ja tuottavat ihan sikamaisen hyvän sadon ;)

Eilen joutessani otin TAAS kuvia pihalta. Laitan tähän linkin. Näitä kuvia on ihana katsella talvella kun lunta tulee vaakana ja kaipuu kesään vain kasvaa päivä päivältä. Linkki on TÄSSÄ.

ja niin me mullassa möyrimme

Pikkiriikkiset chilin taimet ovat kehittymässä loistavasti (so far) ja niiden suihkuttelu on hurjan palkitsevaa. Ovat aika pontevia.

Mustasilmäsusannat alkavat olla jo tunnistettavia :)
Ensi viikolla taidan laittaa niitä jo pieniin kasvupurkkeihin.

Petunia on itänyt.
Kylvin ne 2.3. ja ensimmäisiä alkuja oli näkyvissä 15.3.
Kaikki keijunmekot ovat itäneet, jopa ne vanhat siemenet. Niillä oli sama itämisaika kuin tuolla petuniallakin.
Vanhat paprikan siemenet eivät vielä osoita heräämistä, mutta niissä nyt olikin hurjan pitkä itämisaika.

Hentoja alkuja

Joka vuosi niin mystinen kasvun ihme on tapahtunut.

Lobelia on itänyt!
Petuniassa ei näy vielä mitään.
Tsiljoonasta mustasilmäsusannan siemenestä on noussut vain alta kymmenen alkua :(
Chili (kuvassa) on aloittanut mullasta pulpahtamisen aivan kiitollisesti.
Vanhemmat paprikan siemenet eivät ole itäneet. 

Keijunmekosta ovat lähteneet vain ostamani siemenet kasvuun. Menneen vuoden keräykset eivät ole tuottaneet mitään tulosta ja tuskin enää tuleekaan.
Idänunikko on ollut yllätys, sillä niistä on noussut valtavasti uusia alkuja.

Siinähän nuo nyt ovat. Olen ihan tyytyväinen, kyllä tuollakin määrällä jo alkuun pääsee.
Tilattuna on Pukin puutarhasta joitakin pelargonian istutustaimia. 

Soma taimi

Istutin 13.1.-11 ostamistani chilin hedelmistä/marjoista (?) siemeniä ikkunalaudalle asetettuun ruukkuun. Eilen (5.2.) huomasin ensimmäisen orastavan chilin taimen nousevan mullasta. Tietenkin on mahdollista että naapurissa asuva nukkatyräkki olisi heitellyt puolihuolimattomasti omia siementuotantojaan samaiseen ruukkuun, koska en huomanut peittää sitä ajoissa. Noh - eiköhän tuokin kohta selvinne kumpaa sorttia on tulossa.
Joka tapauksessa on riemastuttavaa todeta että taimia on nousemassa. Muutamia aurikopäiviä tulisi saada, että  orastavaan taimeen tulisi hieman enemmän väriä pintaan.
Elän odotuksessa että muutkin pikkuiset chilin taimet nostaisivat sirkkalehtiään mullan pinnalle.