Kaikki ihanat perenat uinuvat näiden
lumimassojen alla.
lumimassojen alla.
Olenko aikaisessa vaiko muuten vain lopen kyllästynyt tähän lumimäärään, mutta olen jo istuttanut muutamia siemeniä ruukkuihin. Jotain oli ihan pakko tehdä. Piti myös saada tunnustella edes hivenen verran mullan tuntua sormenpäissään ja kyllä se olikin ihanaa.
Koska minua on lähestytty jo ensimmäisellä siemenluettelolla, niin se ennätti jo laukaista kevään odotuksen. Mitä ensi kesänä tekisi?
Nyt on mennyt kaksi kesää ilman keittiöpuutarhaa ja mietin mitä sieltä oikeastaan kaipasin. Kesäkurpitsa tuli ihan ensimmäisenä mieleen, sitten sipulit. Tietenkin tilli ja persilja. Nuo nyt ainakin pitää saada maahan. Kiinnostaisi kukkakaalinkin kasvatus, mutta on liian hyvässä muistissa tavallisen keräkaalin kohtalo niiden tsiljoonien elukoiden rietotuksesse. Ne olivat kuin jotakin irvokasta pitsiä. Kompostitavaraa. Se oli sääli. Mikä täällä on aina onnistunut hyvin on tuo mangoldi ja selleri. Niin ja kesäkurpitsa.
Kasvihuoneeseen tulisi jotain pientä tomaattia, ainakin. Kurkkujen kanssa en ole koskaan onnistunut, joten ne jäävätkin harkintaan.
Perennoja on tänä keväänä ihan pakko jakaa. Nyt kaikki kasvavat jo niin pahasti toistensa lomissa ettei kenellekään jää mitään mahdollisuutta sen ihmeempään kukoistukseen. Näitä tuumatessa.
Ai niin - purkkiin meni muutama chilin siemen ja muutama siemen joidenka nimeä en tiedä sekä nukkatyräkin huolimattomasti lattialle heittämät palleroiset siemenet. Että sillee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti