Kevätsesonki on alullaan

Tässä on jo uinuttu ihan tarpeeksi.
Joulu vietetty ja tällä haavaa vain lykitään lunta kinoksiin.

Ensimmäiset siemenluettlot on saatu ja taitaa niissä sivut olla kohta hiirenkorvilla rankan tutkinnan jäljiltä.

Mitä sitä hankkisi?
Esikasvatettavia vähemmän - niin lupasin itselleni viime kesällä kun ei enää tahtonut kukkapenkit/kukkapurkit riittää. Sitähän oli kuin naimisissa niiden kanssa :D

Olin hyvin pettynyt viime keväänä valitsemiini keltaisiin kurpitsoihin. Nehän sai alta aikayksikön rusehtavia laikkuja. Niitä nyt osaan varoa, mutta en ollut tehnyt tarpeellista tutkimustyötä ennen simeneten tilausta. Ostin kun olivat niin kauniin värisiä. Siis vain värin vuoksi :)
Nyt olen hieman tietävämpi ja hankin vain niitä vihreitä. Nyt kun ruokavaliostamme on poistettu peruna, niin sen tilalla olemme vallan käyttäneet kesäkurpitsaa ja kukkakaalia. Kukkakaalin kasvatus ei täällä onnistu kun meidän pellossa on niin paljon jotain öttiäistä joka syö kaikki kaalilta kuulostavat taimet. Varmaan asialle voisi jotain tehdä, mutta pelaan nyt varman päälle. Kurpitsa kasvoi kanssa hyvin joten niitä laitetaan tilaukseen.

Hei tää on kivaa!! Kevät on tulossa.

Terassikausi on suljettu

Niin se aika vain on taas mennyt että on pakko pikkuhiljaa siirrellä puutarhavärkkejä autotallin seinustalle. Keinun sisäänvienti on se terassikauden sulkemisen merkki. Vielä lapiot ja haravat ovat käytössä ja muutama purkki odottaa istutusta. Onneksi kelit vielä sallii sen :)
Nyt sataa tihuttaa ja lämpömittari näyttää +13 astetta.
Ei houkuta mennä ulos vaikka niin hurjasti tekisi mieli.

Dahliat

Oooh!! Miten olen vointu aina jotenkin karsastaa dahliaa.Miksiköhän? Nämähän ovat taivaallisen kauniita. Jos nyt vain muistan, niin otan kyllä juurakot talteen ensi kesää varten. En ole koskaan pahemmin onnistunut talvettaa mitään mutta kokeilla pitää.

Valkoalpi

Valkoalpi (Lysimachia clethroides)

Nyt on valkoalpin aika ja sen nuokkuvat kukat ovat kuin pieniä posliinisia koristeita. Etualalla peuroilta säästynyt päivänlilja.

Päivänlilja

Päivänlilja (hemerocallis)

Tätä ei joka kesä tapahdukkaan. Siis että päivänliljani kukkisivat ja nyt jopa molemmissa on kukat.
Joko on ollut peurat asialla taikka muutoin on ollut niille sopimaton kesä, ettei kukkia ole tullut. Mikä sitten syynä ollutkaan, niin tätä kesää se asia ei koska. Nuppuja on vielä runsaasti joten toiveena on saada ihailla niitä jopa pidempään kuin koskaan ennen. Jotenkin on rinta rottingilla ;)

Dahlia

Elämäni ensimmäinen Dahlia kukkii! 

On se vain kaunis.

Ostin juurakot kauppareissullani joskus tuossa kevään lähestyessä. Istutin ne ruukkuun kun muutakaan en ymmärtänyt niille tehdä. Toki venyivät kuin oljen korret ja leikkasin ne alas koska semmoiset hontelot eivät varmaan olisi pystyssä pysyneetkään ilman tukea. Kukintahan siinä viivästyi mutta nyt - nyt on kukkaa ja on nuppua. Suorituspaineet tässä vain kasvaa - muistanko ottaa nuo tarpeeksi ajoissa sisälle talvisäilöön. Siihen kumminkin tähtään :)

Ukkosta /sadetta ja salamaa

Onhan ilmoja pidellyt. Oikea naistenviikon sää.

Tämän tästä sataa kaatamalla, ukkostaa niin että maa tutisee.

Samettiruusut kukoistavat. Eivät paljon pane pahakseen hellettä eikä paahdetta. Muissa kesäkukissani on selvää nuutumista havaittavissa taikka sitten ne ovat vain vaurioituneet sateesta.
Ja minä joka en ole kuunaan erikoisemmin samettiruusuista piitannut. Näitä on nyt ollut kahtena/kolmena kesänä ja näitä tulee aina olemaan. Paras kukka konsanaan. Ensi kesänä laitan vallan samettiruusua ja tuota lobeliaa. Onnistuneimmat kesäkukat.

Onnistuvat ne sittenkin

Vaikka tämä kesäkurpitsan viljelyni jäi tosi myöhäiseksi, niin jotain satoa sieltä kumminkin on tulossa. Tämän kesän valintani oli tämmöinen keltainen lajike. Aika kaunis.
Kuuman kesän ansioksi voidaan laskea se, että pihassa ei ole ainuttakaan kotiloa taikka etanaa. Linnut (ja siili) ovat hoitaneet ne kaikki pois. Jänniä tyhjiä ja rikottuja lehtokotilon kuoria löytyy aina aika ajoin. On nämä meidän linnut sitten tosi kivoja etanavahteja.

Punainen viinimarja olisi keräyskunnossa juuri nyt. Vaikuttavat hyvin makeilta tänä vuonna. Pääsen niitä keräämään vasta ensi viikolla muiden asioiden mennessä niiden edelle. Pidetään peukkuja ettei rastaat ihan kaikkea vie. Vaikka olenkin kiitollinen niiden etanoiden tuhomaisesta, niin kaikkia marjoja ei tarvitse viedä. Verkkoja en laita sillä yhdessä asutamme tätä tilaa joten kaikki jaetaan myös luonnon eläinten kanssa. Vaikka joskus pitkin hampain ;)

Värien sinfoniaa

Liljat nyt kesällä 2011. No niin - ne keltaiset menivät sitten parempiin suihin jo keväällä joten niistä nyt en mitään odottanutkaan. Onneksi peura jätti sentään jotain meillekin, joten nyt näitä värien iloitteluja jäi meidän ihailtavaksi. On ne vain niin kauniita ja näkyvät tosi pitkälle. Ei tarvitse luupilla etsiä ;)

Viime vuonna tähkätädyke (red fox) vasta istutettiin ja se kukkikin kauniista. Keväällä 2011 olin kitkenyt ne melkein kaikki pois kun en enää muistanut että olin kuunaan tuohon paikkaan mitään istuttanutkaan. Onneksi yksi planttu jäi ja nyt se on niin sievässä tällingissä. Soma kuin keijukainen ja koko ajan vain komistuu. Mitä onkaan ensi vuonna jos osaan olla rapsuttamasta sitäkin kompostin täytteeksi.

Hieman kertausta

Kanna on siis avannut ensimmäisen nuppunsa ja siitä kuoriutuikin aikamoisen komea kukka. Ihana tuo häivähdys keltaista terälehden reunalla.

Ja chilissä on jo pieniä raakileita. Jesh!!! Olin jo hetken siinä luulossa että näistä sit kumminkaan tuu mitään koska ihan ensimmäiset hedelmävanat vain putosivat pois. Mutta onnistui se sittenkin.

Olohuoneessa ikkunan edessä kasvatetut pienet siemenet ovat kumminkin onnistuneet vaikka koen siemenkasvatuksen järin vaikeaksi.

Ja mikäs se tämä peruukki on? Koska ei ole ollut mitään sateita niin peruukki on pysynyt hyvin "päässä". Tämän on arvovuokkoni tehnyt minun riemuksi. Vitsikäs kukka :)

Vähän kuvaa sormustinkukasta.

Ja piti tänne saada yksi perhonenkin. Tuon huomioin koska sillä oli aika erikoinen tapa lentää väpättäen lehdeltä lehdelle. Mikä lie? Kuka lie?

Peuran vierailun jälkeen

Hmmm... kasvatan tosi maittavia kuunliljoja. Tosin tähän olin jo varautunut. Hosta innostukseni ei käy yhteen kasvaneen peuramäärän kanssa. Suurimmasta osasta hostia on mennyt vain kukkavanat. Tähän oli kuitenkin viime yönä pysähdytty ja tulos näkyy kuvassa.
Elämä antaa ja ottaa :)

Ihan pakko laittaa uusintakuvia itse Mr. Presidentistä. Otettu tänään aamulla kun aurinko ei vielä porottanut ja kuvista tuli näin hieman aidomman värisiä.

Eilen (vihdoinkin) sain säleiköt kasvihuoneen seinälle papusia varten.

Viime vuonna säleikön virkaa hoitivat katiskaverkot, mutta niissä oli kaksi vikaa. Ne eivät olleet ryhdikkäitä ja toiseksi köynnökset kiertyivät niihin ikävästi melko taakse. Osa kukista jäi jotenkin piiloon (ja kolme = ne olivat niin rumat). Nämä toimivat samalla varjostajina sekä näkösuojana. En tiedä miten oma kasvarini on kuin rompelaatikko. On purkkia ja purnukkaa. On multasäkkiä/vatia/lapiota yms. Hyvin epämääräistä kamaa tulvillaan.

Miinanköynnös (melkein) kukassa

Kanna (melkein kukassa:)

Tadaa!!!! Kohta kukkii (mikäli kukaan ei sitä riko/syö)
On tämä vaan niin innostavaa. Minun ihka ensimmäinen kannan kukka on viittä vaille valmis. Kyllä kannatti hankkia. Toivottavasti peurat inhoavat juuri tätä kasvia ;)

Clematis

Clematis "Mr President"

Tässä on pihamaani ehkäpä henkesalpaavin kukinto.
Koko taimihan on vanha (ehkä viitisen vuotta) ja aikoinaan istutin sen omasta mielestäni tosi syvälle. Mr. ei ollut samaa mieltä eikä siten haluttanut kukkia. Olen vuosien varrella nostanut penkin korkeutta ja aina lisäillyt sen ympärille reilusti maata.  Keväällä onneksi älysin vielä laittaa sen ympärille kanaverkkoa mahdollista kiipeilyä ajatellen. Ja nyt on kaikki mennyt nappiin. Siinä on normaaliin nähden ruhtinaallisesti nuppuja ja avautuneita kukkia. Valokuva ei tee sille oikeutta, väri on hurjasti paljon syvempi kuin mitä minä sain kuvaan vangittua. 

Ole tervehditty sinä pihojen Presidentti :)

Kanna

Ihka ensimmäinen kannani alkaa vaikuttaa siltä, että se taitaa kohta jopa kukkia.
Ostin kaksi kannan pientä alkua tuossa keväällä. Laiton ne hyvin kuohkeaan multaan (lehtikompostia, hieman savisempaa maata ja keittiökompostia) noin 5 litran astiaan. Olisi saanut olla suurempiakin nuo astiat mutta juuri siihen saumaan ei ollut muuta tarjottavana. Juuria tulee jo jonkin verran ulos purkin pohjareijistä.
En tunne kannan hoitoa laisinkaan, mutta kuitenkin ajatuksena on saada ne talvilepoon viileään kellariin pelargonien kanssa.
On vain niin mukavaa, jopa jännää, kun ihka tuntematon kasvi alkaa näyttää että tässä nyt viihdytään.

Sormustinkukan aika

Sormustinkukka; Digitalis purpurea

Sormustinkukka ei erikoisemmin välitä siitä minne kukkapenkki on rakennettu, vaan ilmaantuu onnelisena just sinne minne parhaakseen katsoo kasvaa. Ihan kiva niin, ei siinä mitään.

Nyt onkin paras kukinta meneillään. Katselee sitä minne vain niin aina jossain töröttää sormustinkukkia. Milloin isompia, milloin pienempiä. Pääsääntöisesti ovat täällä tuollaisi punertavanlilahtavia. Joitakin valkoisia ja sitten näitä minun lemppareita valkoisen oloisia lilahtavilla pilkuilla. Kyllä se on vaan kaunis.

Nyt muistin merkata ne varret joista aion kerätä siemenet talteen. Komeimmat varret, suurimmat kukat ja mieluusti juuri näitä vaaleita.
Joskus ihmetyttää että miten nuo jotkut siemenet ovat kulkeutuneet niinkin kaukaksi piha-alueelta. Jonkun on pitänyt ne sinne kiikuttaa. Olisikohan muurahaiset oleet asialla? Mene - tiedä!