Inhotti niitä mansikoita syödä kun olivat täynnä rastaan nokan jälkiä ja etanan maistiais reikiä. YÄK!!
Nyt sitten kaivoin ne ylös maasta ja laitoin niitä amppeleihin ja takaisin kasvihuoneeseen. Siellä ovat turvassa, jos nyt enää tuottavat mitään. Yrittänyttä ei laiteta, sanotaan.
Kaupunkiasunnon remppaaminen on vienyt aikaa sen verran paljon, etten ole saanut sen ensimmäistäkään pottia tehnyt tulevaa kasvukautta ajatellen.
Siinä suhteessa erikoinen kevät. Mutta niinhän se on, että aika aikaansa kutakin :)
Kesäkukat hankin sittenkin ostopotteina.
Kyllä se kukkiva kesä niinkin saadaan aikaan.
Sulla on niin fantastisia kuvia! Aloin katselemaan Vuorikilpiänikin ihan uudella silmällä ... ihana blogi, kiitos!
VastaaPoistaAivan ihanaa jos olen saanut jotain nättiä aikaiseksi. Ja todella - kyllä ne vuorenkilvetkin ovat ansainneet paikkansa pihoissamme. Näin keväällä ne osaavat olla tosi tylsän näköisiä, mutta ei aikaakaan kun ovat jo pörshistäneet lehtensä ja kukkivat kauniisti.
Poista